Ylä-Savon Vakan ja yhdistysten yhteinen blogi

Tutustumassa työelämään Yhdistystalo Vakassa

Maanantai 22.11.2021 - Emmi Myllynen ja Enna Ollikainen

Mitä me opimme TET- jaksolla Yhdistystalo Vakassa?

TET tarkoitta yhden viikon pituista jaksoa, jolloin olemme poissa koulusta ja "käymme töissä" eli olemme tutustumassa työelämään. Valitsimme, ja kysyimme meidän TET- paikaksemme Yhdistystalo Vakkaa.

Tässä blogissa kerromme, mitä me opimme töissä olemisesta ja erityisesti mitä opimme työstä Yhdistystalo Vakassa, miten se toimii, mitä se tekee ja mitä siellä tehdään. 

Opimme paljon viikon aikana Yhdistystalo Vakasta ja sen toiminnasta. Vakka auttaa erilaisia yhdistyksiä ja niiden toimintaa eri tavoin. Esimerkiksi yhdistystaloon kokoontuu monia eri yhdistyksiä, ja ne voivat myös säilyttää yhdistyskokouksiin tarvittavia tavaroita yhdistystalolla omissa kaapeissaan. 

Jakson aikana me teimme esimerkiksi pienen tiivistelmän siitä, mitä muisisairaus tarkoittaa, mitä varten muistiliitto on olemassa ja esittelimme sen Muistiluotsin Teams- yhteydellä järjestetyssä tapahtumassa. 

Oli mukavaa, että saimme olla mukana kaikissa tapahtumissa, kokouksissa ja muissa asioissa. Oli mukavaa nähdä sisältä päin, miten tämä toimii, ja kuin monipuolisia yhteisöt voivat olla. Oli hieno kokemus tutustua näihin kaikkiin viikon aikana kohtaamiimme ihmisiin.

Terveisin Tettiläiset Emmi ja Enna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työelämään tutustuminen, nuoret, järjestötyö

Miten huolehtia omasta jaksamisesta kun töissä huolehdit toisten jaksamisesta?

Maanantai 7.12.2020 - Johanna Kainulainen, Varapäre

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tehdään töitä ihmisten parissa.

Yleensä tälle alalle lähdetään halusta auttaa ja halusta tehdä töitä toisten ihmisten parissa.

Se oli yksi syy miksi minäkin tälle alalle aikoinaan lähdin.

Työtä tehdään hyvin vahvasti oman persoonan kautta. Työ saattaa olla usein henkisesti raskasta ja uuvuttavaa. Työvuoron ajan tulee olla sosiaalinen, kuunteleva, ymmärtäväinen ja empaattinen ihmiselle jota kohtaat.

Tämän vuoden aikana on nostettu paljon esille sitä, mitenkä tällä alalla olevat ihmiset uupuvat työssään. Erityisesti esillä on ollut sairaanhoitajien ahdinko ja työuupumus. Alaa ollaan vaihdettu ja vuorotyöstä halutaan päästä pois koska ei enää yksinkertaisesti jaksa tehdä työtä.

Tämä voi olla hyvinkin kuormittavaa. Syntyy ajatuksia itselle siitä, että on epäonnistunut ja luovuttaja.

Itse koen, että asiaa pitäisi ajatella päinvastoin. Minusta on rohkeaa lähteä ja vaihtaa työpaikkaa tai vaikka koko alaa. Jos oma kroppa ja mieli alkaa mennä rikki pikku hiljaa on aika tehdä jotain ennen kuin on liian myöhäistä ja korjaamiseen tarvittaisiin enemmän liimaa kuin alku vaiheessa.

On rohkeutta myöntää, että haluaa muutosta elämäänsä.

On rohkeutta myöntää, että ei enää jaksa.

On rohkeutta lähteä tekemään muutosta elämäänsä.

Kuva1.jpg

Olen työskennellyt sosiaalialalla yli 15 vuoden ajan.

Tässä ajassa sosiaaliala on omasta mielestäni muuttunut paljonkin. Aikaa mene enemmän kirjalliseen työskentelyyn, aikaa kohtaamiseen on monissa paikoissa vähemmän kuin ennen, sosiaalialalla ajatellaan paljon enemmän rahallisen voiton tekemistä kuin ennen, vaaditaan moniosaamista ja joskus tuntuu, että työn ydin, ihmisen kohtaaminen ja auttaminen, meinaa välillä unohtua.

Koen myös, että on tapahtunut myös positiivisia muutoksia. Palveluiden käyttäjien kokemuksia huomioidaan palveluiden kehittämisessä paremmin, digitaalisuus antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä tätä alaa ja moniammatillista osaamista hyödynnetään paljon enemmän ja paremmin kuin ennen.

Tämä vuosi on nostanut esille, mitenkä arvokasta työtä tehdään sosiaali- ja terveysalalla. Samalla esille on tosiaan nostettu se, mitenkä paljon uupumusta sillä alalla tapahtuu. Monet ovat kamppailleet oman jaksamisen kanssa tämän vuoden aikana. Voisin sanoa, että henkinen jaksaminen on ollut kaikkein eniten koetuksella ja voidaan puhua ihan kaikista aloista tässä kohtaa.

Tilanne on vaikuttanut paljon erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin ympäri Suomea. Taloudellinen tilanne luo hyvin epävarmoja tulevaisuuden näkymiä pienille toimijoille ja mahdollisista leikkauksista on puhuttu jo maaliskuusta asti.

Epävarmuus luo stressiä, joka haittaa pahimmassa tapauksessa työssä jaksamista.

Mitenkä siis pystyisimme pitämään omasta jaksamisesta huolta? Mikä tukee jaksamista kaiken keskellä?

Jaan omia kokemuksia ja vinkkejä tähän kysymykseen. Toivon, että näiden avulla pystyn kenties auttamaan jota kuta toista ja antamaan vertaistukea.

 

Seitsemän vinkkiä jaksamisen tueksi:

1. Suunnittele mitä teet.

Työssä jaksamista tukee itselläni se, että suunnittelen etukäteen mitä teen. Olen melkoinen ”lappu-Liisa” kyllä tämän suhteen. Teen aina viikolle itselleni lapun jossa on mitä tulee sen viikon aikana ehdottomasti tehdä ja kalenterini on täynnä merkintöjä siitä, että mitä pitää rueta aloittelemaan milloinkin.

Hyvä suunnittelu tukee omaa jaksamista koska koko ajan ei tarvitse miettiä, että mitäs tässä vaiheessa tehdäänkään.

Suunnittelua tukee selkeät toiminnan tavoitteet ja selkeä työnkuva omasta työstä. Itse teen nykyisin vuoden alusta Varapäreen toimintaan vuosikellon, jonka mukaan toimintaa lähdetään tekemään. Suosittelen vuosikellon käyttöä!

 

2. Erota selkeästi työ ja vapaa-aikasi toisista.

Oma vapaa-aika kuuluu olla omaa aikaa. Silloin pitäisi pystyä irtautumaan työstä kokonaan. Jos työt alkaa siirtyä kotiin tai työasioita pyörittelee mielessä kotonakin niin on aika tehdä asialle jotain. Niin ei kuulu olla.

Joskus työt voi jäädä myös vaivaamaan tai harmittamaan mieltä niin paljon, että ne haittaavat omaa arkea ja hyvinvointia. Esimerkiksi ei ole normaalia jos illalla alkaa ahdistamaan jo seuraavan päivän työvuoro tai työvuoron jälkeen joutuu miettimään mitä kaikkea jäikään kenties tekemättä.

Lyhykäisyydessään työt hoidetaan työpaikalla ja kotona keskitytään kotiin.

 

3. Tee vapaa-ajalla sinulle tärkeitä asioita.

Mikään ei ole parempaa kuin tehdä asioista, joista oikeasti nauttii ja joista saa lisä energiaa itselle.

Meillä jokaisella on tärkeitä asioita, joita tykkäämme tehdä. Joillekin se voi olla liikunnan harrastaminen, toiselle käsityöt, jollekkin lukeminen, uuden opettelu, kokkaaminen tai leipominen, auton rassaaminen.. lista on loputon!

Tärkeintä on, että me jokainen löydämme sen jonkun asian, joka on meille tärkeää ja jota pääsemme tekemään vapaa-ajalla.

 

4. Ole rehellinen itsellesi.

Omia tunteita ja fiiliksiä on tärkeää kuunnella. Pitkällä tähtäimellä ei ole hyväksi itselle tai läheisille se, että valehtelee itselleen ja painaa vaan menemään.

Ole siis itsellesi rehellinen.

Hyväksy tunteesi ja ajatuksesi. Käsittele niitä ja pohdi mistä ne johtuvat. Tämän jälkeen mieti mitä itse voisit asialle tehdä, että jaksaisit paremmin. Mitä muutoksia pitäisi tapahtua, että oma hyvinvointi paranee.

 

5. Puhu. Puhu. Puhu.

Tiedän. Joka paikassa sanotaan aina, että puhuminen on tärkeää.

Mutta niin se vain on.

Puhuminen auttaa ja sitä kautta monesti omatkin ajatukset selkiytyvät. Monesti toisilta voi saada myös hyviä vinkkejä ja näkökulmia omaan tilanteeseen. Puhuminen myös helpottaa oloa, niin se vain on. Luulen, että meistä jokainen tietää mitenkä kamalaa on jos joutuu pitämään asioita ja omia tunteita sisällä. Se on henkisesti raskasta.

Tarvittaessa puhua ulkopuoliselle, ammattilaiselle asioistasi. Se ei ole heikkoutta vaan viisautta.

 

6. Terveelliset elämäntavat.

Terveelliset elämäntavat tukevat meidän jokaisen arkea. Sopivassa ja riittävässä suhteessa liikuntaa ja lepoa sekä terveellistä ruokailua. Oma fyysinen hyvinvointi auttaa myös meidän henkisessä hyvinvoinnissa ja jaksamisessa.. ja tietenkin toisinpäin.

Monesti kun oma jaksaminen alkaa kärsiä ja mennä alaspäin syystä tai toisesta, ensimmäisenä ruetaan valitettavasti karsimaan liikunnasta tai terveellisestä ruokailusta. Tärkeää olisi kuitenkin ylläpitää terveelliset elämäntavat, tehdä niistä rutiini omaan arkeen. Hyvät ja riittävät yöunet tukee meidän jaksamista suunnattomasti. Ilman tätä emme palaudu kunnolla ja jaksaminen menee entistä huonommaksi. Monesti unihäiriöt voi olla merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

 

7. Haaveile ja unelmoi.

Älä unohda haaveilla ja unelmoida. Mitä haluat tehdä tulevaisuudessa? Mistä asioista haaveilet?

Ja kaikkein eniten, mitenkä voit saavutta sinun unelmasi? Mitä sinä voit tehdä asian toteutumisen eteen?

Haaveilusta ja unelmoinnista saa itselleen energiaa. Suosittelen tätä!

Kirjaa itsellesi vaikka kalenteriin 2-5 haavetta ja unelmaa jotka haluaisit saavuttaa. Lähde saavuttamaan niitä, tee niiden eteen töitä ja uskalla tehdä rohkeitakin muutoksia!

Toivotan kaikille rentouttavaa ja rauhallista joulun aikaan.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!

Kirjoittaja on Johanna Kainulainen, Kiuruveden Varapäreen toiminnanjohtaja

Varapäreen facebook

@kiuruvedenvarapare

Elämää Varapäreessä -blogi

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jaksaminen, järjestötyö, vapaaehtoistyö